Unelma nimeltä Game seven

”Rooosaaaaa Törmääneeeeen” tai  jotain muuta voisi olla innokkaan kuuluttajan hehkutus erittäin pitkine vokaaleineen, kun kuuluttaja innostuu kertomaan ottelusta. Kuuluttajan työ pesäpalloa koskevissa ottelutapahtumissa on paitsi kertoa pelinkulusta, sen tarkoitus on myös luoda tunnelmaa ja innostaa katsojia kannustamaan omaa joukkuetta tai yksittäisiä suosikkiurheilijoita.

– Vastustajaa ei saa mollata, mukavaa hommaahan tämä on, Mika Rajala aloittaa jämäkästi kuuluttajan roolista.

Oulunsalon Vasamaa ja Kempeleen Kiriä juniorina ja maakuntasarjassa edustanut Rajala löytyy kentän yläosasta kuuluttajana otteluissa. Suuri stadion mahdollistaa sen, että ylhäältä voi nähdä koko kentän kaikessa laajuudessaan ilman sokeita pisteitä.

– Virheitä kuitenkin tulee, kun saattaa sotkea pelaajat, eikä muista hehkuttaa esimerkiksi jotain tilastotilannetta, Rajala muistuttaa tehtävän inhimillisestä puolesta.

Iloinen Mika Rajala on valmiina ottelun toiselle jaksolle.

Hänellä on näkemystä siihen, millaista kuuluttajaa hän itse tykkää urheilutapahtumissa kuunnella, vaikka ottelutapahtumiin hän ei ensisijaisesti sen takia mene.

– Asiantunteva, pientä nippelitietoa saa olla,  sekä välillä pientä vitsiä, hän pohtii.

Vuorovaikutus katsojien kanssa on osa tehtävänkuvaa

Näitä samoja ominaisuuksia hän toivoo havaittavan myös omissa kuulutuksissa. Asiantuntevuus on sitä, että joukkueiden edesottamuksia seurataan ja niihin perehdytään jonkin verran ennen ottelua. Hän ei koe tulevansa koskaan valmiiksi kuuluttajaksi.

– Palautetta tulee ja saakin tulla, se on pääsääntöisesti ollut hyvää, kertoo Rajala.

Hän tykkää tehtävästä niin, että kuuluttaa mielellään myös alasarjaotteluissa. Päätetään kuitenkin unelmointiin vielä tämä haastattelu.

– Suurin unelma olisi kuuluttaa englanniksi NHL:n pudotuspelien niin sanottu Game seven eli ratkaiseva matsi jossain päin Kanadaa, mies päättää.